Rauhaan, demokratian uhkiin ja turvallisuuskysymyksiin liittyvät hakemukset olivat näkyvästi esillä Norden 0–30 -tukiohjelman tämän vuoden toisella hakukierroksella.
– Tämä kierros heijasteli selvästi jännittynyttä maailmantilannetta ja yhteiskunnassa tällä hetkellä esiintyviä äärioikeistolaisia liikkeitä. Nuorten keskuudessa on halua luoda vastavoimia ja hakeutua takaisin pohjoismaisen yhtenäisyyden ytimeen, jota nämä voimat vääristävät, sanoo Jack Hancock, joka toimi asiantuntijaryhmän kokouksen puheenjohtajana 17. kesäkuuta.
Asiantuntijaryhmä myönsi rahoitusta yhteensä yhdeksälle hankkeelle, mikä on 20 prosenttia kaikista hakemuksista. Myönnetty kokonaissumma oli hieman yli 212 000 euroa.
Jack Hancock mainitsee hyvänä esimerkkinä hankkeen Northern Security Dialogues: Tackling Threats Across Borders. Hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen nuoria Norjasta, Ruotsista ja Suomesta keskustelemaan alueellisista turvallisuuskysymyksistä. Järjestäjät haluavat edistää solidaarisuutta tulevien pohjoismaisten johtajien välillä järjestämällä kussakin kolmessa maassa konferenssin, jossa käsitellään aiheeseen liittyviä aiheita.
Esimerkkejä tuetuista hankkeista
Peaceday 2024 on Youth Island on puolestaan esimerkki rauhaa käsittelevästä hankkeesta. Hanke kutsuu nuoria kaikkialta Pohjoismaista osallistumaan YK:n kansainvälisen rauhanpäivän yhteydessä järjestettävään tapahtumaan, johon osallistuu myös futuristeja, innovoijia, taiteilijoita ja alkuperäisyhteisöjen vanhimpia. Tapahtuma järjestetään Youth Island -saarella, joka on entinen merilinnoitus Kööpenhaminan YK-kaupungin ulkopuolella.
Jack Hancock nostaa esille myös hankkeen nimeltä Ittoqqortoormiit, joka on nuorille suunnattu teatterityöpaja ja esitys elämän valitsemisesta. Grönlannissa järjestettävässä tapahtumassa käsitellään itsemurhaa ja pyritään näyttämään esimerkkejä siitä, että elämän valitseminen on olosuhteista riippumatta aina parempi valinta.
Useammat kielet käyttöön
Jack Hancock toivoo, että Pohjoismaiden ministerineuvoston toukokuussa hyväksymä uusi pohjoismainen kielipoliittinen julistus avaa keskustelua Pohjoismaiden eri kielten käytöstä laajemminkin. Norden 0–30 -ohjelman hakemukset voi jättää kaikilla pohjoismaisilla kielillä ja myös suomeksi, islanniksi, fääriksi tai grönlanniksi.
– Joidenkin hakemusten on huomattavissa, että hakemusta ei ole kirjoitettu omalla äidinkielellä. Tämä on valitettavaa, sillä kieli vaikuttaa päätöksiin ja arviointiin. Hankkeen ajatus voi siis olla hyvä, mutta jos hakemuksesta ei kunnolla selviä, mistä hankkeessa on kyse, sille on vaikea myöntää rahaa, Hancock sanoo.
– Jokaisen pohjoismaalaisen pitäisi voida ilmaista itseään omalla äidinkielellään ja olla ylpeä alkuperästään. Se tuntuu tärkeältä sekä käytännön että periaatteiden näkökulmasta.
Vuoden viimeinen Norden 0–30-hakukierros järjestetään 9. syyskuuta – 9. lokakuuta 2024.
Tutustu kaikkiin Norden 0–30 -ohjelman tällä kierroksella myönnettyihin apurahoihin.