Hyvinvointi korostuu yhä enemmän hankehakemuksissa

Asiantuntijaryhmä vasemmalta oikealle: Rosa Tolnov Clausen, Mathias Lafolie, Gunnar Karel Másson, Guðrið Poulsen, Auri Ahola, Sheyda Shafiei ja Bente S. Andersen. Kuvasta puuttuu Ivaaq Kriegel. Kuva: Geir Lindahl

Kestävä kehitys, terveys ja varsinkin mielenterveys olivat toistuvia teemoja Kulttuuri- ja taideohjelman viimeisimmällä hakukierroksella.

– Euroopan tilanne on jännitteinen, mikä on varmasti heijastunut hakemuksiin. Mielenterveyden korostuminen voi olla myös merkki siitä, että aihe saa nykyään enemmän huomiota julkisessa keskustelussa, sanoo Kulttuuri- ja taideohjelman asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Gunnar K. Másson.

– Koronapandemian jälkiseuraukset näkyvät nekin yhä kulttuurialalla ja taiteilijoiden mielenterveydessä, hän jatkaa.

Pohjoismaista lisäarvoa – myös Pohjolan ulkopuolella

Hakemuksia saatiin kaikkiaan 202, ja niiden yhteissumma oli lähes 7,8 miljoonaa euroa. Tukea myönnettiin 38 hakemukselle yhteensä reilut 1,1 miljoonaa euroa. Pohjoismaiden syrjäisemmät alueet olivat tällä hakukierroksella hyvin edustettuina.

Tukea sai muun muassa Field Stationin ääniteatterihanke Øya er død, joka toteutetaan Ingøyan saarella pohjoisimmassa Norjassa. Hankkeessa hyödynnetään taidetta ja tekniikkaa, joiden avulla pyritään yhdistämään historia ja nykyisyys sekä ”herättämään saari jälleen henkiin”.

Asiantuntijaryhmä totesi keskusteluissaan, että Kulttuuri- ja taideohjelman vaatimus pohjoismaisesta lisäarvosta ei tarkoita sitä, että hankkeen pitäisi olla pohjoismaalaisten johtama. Esimerkkinä tästä on liettualaisen Architektūros fondas -järjestön vetämä hanke Experiments’ Platform. Se on koulutus- ja mentorointiohjelma, joka on tarkoitettu arkkitehtuurin ja siihen liittyvien taiteenalojen tutkijoille ja kehittäjille.

Ohjelman merkitys kasvussa

Gunnar K. Mássonin mukaan Kulttuuri- ja taideohjelma on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä pohjoismaisen yhteistyön tukiohjelmista, koska sen kriteerit ovat avoimet ja kattavat lähes kaiken taiteeseen ja kulttuuriin liittyvän.

– Ohjelman merkitys kasvaa entisestään, kun maat leikkaavat kansallista kulttuurirahoitusta. Toisena selityksenä on se, että taiteen kenttä avartuu, rajat hälvenevät ja yhä useammat toimivat monitaiteisesti, hän sanoo.

– Toivonkin, että Kulttuuri- ja taideohjelman hakukynnys pidetään mahdollisimman matalana myös jatkossa. Jos hankeidea on taiteellisesti tasokas, sillä pitää olla mahdollisuuksia menestyä, vaikka hakija ei olisikaan ammattilainen.

Kulttuuri- ja taideohjelman seuraava hakukierros avautuu helmikuussa 2025.

Evästeet

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi, jolloin ne tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivuillemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osiot ovat mielenkiintoisimpia ja hyödyllisimpiä.

Tekniset evästeet

Nämä ovat välttämättömiä evästeitä jotta verkkosivut toimivat.

Analytiikkaevästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä seuraavista palveluista: Google Analytics, Microsoft Clarity, Meta ja TikTok. Google Analytics on verkon laajimmalle levinnein ja luotetuin seurantaohjelma. Se auttaa meitä ymmärtämään, miten käytät sivustoa ja miten voisimme parantaa käyttökokemustasi. Evästeet jäljittävät tietoa siitä, kuinka kauan olet sivustolla ja millä sivuilla käyt, jotta voimme jatkossakin tuottaa kiinnostavaa sisältöä. Meta-pikselin ja TikTok-pikselin avulla voimme kohdistaa markkinointia sinulle Metan kanavissa ja TikTokissa sen perusteella, millä sivuilla olet vieraillut verkkosivustollamme. Microsoft Clarity auttaa meitä ymmärtämään, miten navigoit yksittäisillä sivuilla.