Demos-asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Martin Mohr Olsen toteaa, että ryhmän tavoitteena on myöntää rahoitusta mahdollisimman monenlaisille Demos-kriteerejä vastaaville hankkeille. Kun vertailtavien hankkeiden määrä kasvaa, vaakakupissa painavat ennen kaikkea ehdotettujen yhteistyömuotojen hyödyt ja hankkeiden mahdolliset heijastusvaikutukset.
– Huolellisesti mietitty hakemus ei synny tyhjästä. Arvioimme erityisen tarkkaan sitä, miten hyvin hankkeet ovat valmistautuneet ennen hakemuksen jättämistä. Onko hankkeen taustalla pilottihanke tai muuta empiiristä näyttöä, kuten väestötutkimus? Hyvin perustellut hankkeet saavat tukea todennäköisemmin kuin projektit, jotka haluavat käyttää rahaa yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseen – tällaiset asiat olisi selvitettävä etukäteen, Olsen sanoo.
Hakijoita oli 114, joista tuki myönnettiin 17:lle. Kun haettua ja myönnettyä kokonaismäärää verrataan toisiinsa, myöntöprosentiksi tulee 15,9. Yhteensä tukea jaettiin 740 000 euroa, kun haettu kokonaismäärä oli reilut 4,6 miljoonaa euroa.
Sopiva verkosto lisää vaikuttavuutta
Martin Mohr Olsen korostaa, että hankkeeseen osallistuvien toimijoiden tulisi sitoutua yhteistyöhön ja sen tavoitteeseen jo hakuvaiheessa. Yhteistyökumppaneiden valinnasta voidaan todeta, että asiantuntijat edellyttävät verkostoilta potentiaalia.
– On sallittua, että suurempi järjestö aktivoi kansalliset alajärjestönsä kussakin Pohjoismaassa, mutta hankkeen tavoittavuus laajenee ja vaikuttavuus kasvaa, jos sidosryhmät tulevat eri järjestöistä. Pienet ja suuret järjestöt voivat yhdistää voimansa saman tavoitteen edistämiseksi, hän sanoo.
– Ilahdumme, kun hakijat ajattelevat uudella tavalla ja ehdottavat uudenlaisia yhteistyömuotoja tai projekteja, joissa asioita tehdään uusilla ja kiinnostavilla tavoilla. Toivomme myös, että kansalaisyhteiskunnan toimijat käynnistäisivät kumppanuuksia esimerkiksi kuntien, teollisuuden tai tutkimuslaitosten kanssa, hän jatkaa.
Lopuksi Martin Mohr Olsen kehottaa hakijoita olemaan paisuttamatta budjettia turhan päiten.
– Realistisesti budjetoidulla hakemuksella on paljon paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta kuin hakemuksella, jossa on paljon ilmaa enimmäissumman saamiseksi, hän sanoo.
Esimerkkejä tuetuista hankkeista
- Projekti Less is More: Nordic Cooperation for a Sustainable Future of Fashion sai tukea toimintaan, joka vahvistaa yritysvastuuta edistävien pohjoismaisten kansalaisjärjestöjenyhteistyötä. Yhteistyökumppanit jakavat resursseja ja asiantuntemusta toteuttaakseen kampanjan ja puuttuakseen yhteen aikamme globaalista uhista: muotialan ylituotantoon.
- Viidelle pohjoismaiselle permakulttuuriyhdistykselle myönnettiin tukea, jotta ne voisivat luoda kestävää kehitystä edistävän Nordic Permaculture -festivaalin konseptin, organisaation toimintaperiaatteet ja esitteen. Konsepti kehitetään yhteisen suunnitteluprosessin avulla, ja festivaali järjestetään Ruotsissa ja Suomessa kahtena peräkkäisenä vuonna.
- Nordic partnership for mental health and suicide prevention perustaa suomalaisista, norjalaisista ja ruotsalaisista järjestöistä koostuvan verkoston, jonka tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä ja saada lisää vaikutusmahdollisuuksia mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä.
- Nordic Deliberation Network -hankkeen tavoitteena on helpottaa demokraattiseen osallistumiseen liittyvää osaamis- ja resurssivaihtoa. Pohjoismaiden välistä verkostoitumista vahvistetaan avoimilla oppimiskeskusteluilla, opintokäynneillä sekä luomalla yhteyksiä tuleviin kumppaneihin.
- Folk och Forskning i Sverige -konferenssissa keskitytään kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten päättäjien tarpeisiin saada näyttöön perustuvaa tietoa, jonka avulla voidaan lisätä yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Hanketukea myönnettiin, jotta kansallinen konferenssi voitaisiin laajentaa yhteispohjoismaiseksi.