Johan Jönson (s. 1966) on yksi Ruotsin merkittävimpiä runoilijoita, ja hän on jo kahdesti aiemmin ollut ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Ensimmäisen ehdokkuutensa hän sai vuonna 2008 läpimurtoteoksestaan, runokokoelmasta Efter arbetsschema. Kymmenen vuotta myöhemmin hän oli jälleen ehdolla teoksellaan Marginalia/Xterminalia. Vuoden 2024 ehdokasteos on nimeltään Nollamorfa, ja sen on julkaissut Albert Bonniers Förlag.
Ote perusteluista:
Lukija kohtaa Johan Jönsonin viimeisimmässä ja samalla 21. runokokoelmassa miehen, joka oli jäänyt joitakin vuosia sitten eläkkeelle vahtimestarin tehtävästä. Nyt hän sairastaa Parkinson-dementiaa, ja saamme seurata hänen viimeisiä aikojaan palveluasunnossa. Miehen sekavat muistot, ajatukset ja käsitykset mutkittelevat kirjan sivujen keskellä lyhyinä riveinä, jotka ovat usein typistyneet yksittäisiksi äänteiksi ja tavuiksi. Kirjan oikeanpuoleisilla sivuilla on kursiivilla kirjoitettua tekstiä, jolla miehen hoitajat ja omaiset pyrkivät kömpelösti saamaan yhteyden sairaaseen. Vuorolaulu jatkuu aina loppuun ja kuolemaan saakka, Nollaan, joka panee pisteen tälle Jönsonin tuotannon lähtölaskennalle ja palaa hänen ajatukseensa, jonka mukaan ”runous on nolla”.
Kim Simonsen (s. 1970) on kirjoittanut seitsemän kirjaa, ja hänen teoksiaan on käännetty tanskaksi, makedoniaksi ja pian myös italiaksi, unkariksi ja englanniksi. Hän on julkaissut artikkeleita ja tekstejä lehdissä ja aikakausjulkaisuissa ympäri maailmaa. Vuonna 2014 hän voitti Färsaarten kansallisen kirjallisuuspalkinnon. Simonsen on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2024 runokokoelmallaan Lívfrøðiliga samansetingin í einum dropa av havvatni minnir um blóðið í mínum æðrum (”Pisara merivettä muistuttaa biologiselta koostumukseltaan suonissani virtaavaa verta”, suomentamaton), jonka on julkaissut Verksmiðjan.
Ote perusteluista:
…tyylikäs teos, joka on kirjoitettu heti runominän isän kuoltua. Runominä kulkee menetyksen vanavedessä lapsuusmaisemissaan, nimeämättömässä färsaarelaisessa paikassa, käsitellen surua.
Runot kääriytyvät talviseen maisemaan, jossa valo lisääntyy ja säätilat vaihtelevat myrskystä pakkaseen ja sumuun, ja ne yhdistyvät luonnon pieniin ja suuriin syklisiin liikkeisiin. Meri, aallot ja pisarat, vaahto, jään liukastamat tiet, eläinten pakkasessa höyryävä hengitys – kaikki tämä loihtii esiin yhteyksiä, jatkuvia muutoksia ja uusia alkuja.
Johan Jönson lukee ruotsiksi, ja Kim Simonsen färsaareksi ja englanniksi. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Pohjoismaisen kulttuuripisteen kanssa.
––––––––––––
Pohjoismaiselle kulttuuripisteelle on myönnetty Ekokompassi. Pyrimme pienempään hiilijalanjälkeen ja matkustamme harkitusti. Käytäthän julkista liikennettä, kun käyt meillä – tehdään yhdessä kulttuurielämästä vihreämpää!
Pohjoismainen kulttuuripiste pyrkii järjestämään esteettömiä tapahtumia, joihin kaikki voivat osallistua. Löydät seuraavan linkin takaa tietoa tilojemme esteettömyydestä. Ilmoitathan meille etukäteen, jos sinulla on erityistarpeita esteettömyyteen liittyen. Teemme parhaamme niiden huomioimiseksi.
