Tilaisuuden avaa Oslon yliopiston apulaisprofessori Ulrikke Rindal. Hänen kutsuesitelmänsä käsittelee mekanismeja, joilla englanninkielinen media vaikuttaa kieleen. Lisäksi hän tarkastelee sitä, miten eri mediagenret saattavat rajoittaa rekisteriä ja mahdollistaa performatiiviset monologit ilman, että viestintätaidot silti kehittyvät.
Esitelmän jälkeen tutkijat Helga Hilmisdóttir (kielitieteilijä ja islannin kielen laitoksen johtaja Árni Magnússon -instituutissa Islannissa), Kristy Beers Fägersten (professori, Södertörnin yliopisto, Ruotsi) ja Elizabeth Peterson (apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto) käyvät paneelikeskustelun kirosanojen käytöstä ja niiden tutkimuksesta Pohjoismaissa. Vetäjänä on Jenny Sylvin Helsingin yliopistosta.
Sinulla on myös mahdollisuus saada piirros, jossa sarjakuvista tuttu ”Kiroileva siili” lausuu lempikirosanasi. Sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi piirtää kuvia tapahtuman aikana.
Huomioithan, että tilaisuus suoratoistetaan. Saatat näkyä osassa kuvamateriaalia, ja panelisteille esittämäsi kysymykset tallennetaan. Tapahtumassa esitettyjä kommentteja saatetaan käyttää myös esiintyjien tekemässä kiroilua koskevassa tutkimuksessa.
Keskustelu on osa Helsingin yliopiston SwiSca9: Raising Hel! -konferenssia, jonka järjestää Swearing in Scandinavia -tutkimusverkosto. Ryhmän tutkijoiden tavoitteena on tehdä monitieteistä tutkimusta kiroilusta. Konferenssin koko ohjelma löytyy täältä: https://blogs.helsinki.fi/swisca9hel/program/.
Aikataulu
- 16.30: Ovet avataan, mahdollisuus jättää lempikirosanasi Milla Paloniemelle piirrettäväksi
- 16.45: Tervetulosanat
- 17.00–17.15: Kutsuesitelmä: Ulrikke Rindal: From media to mouth: How English-language media influences language use
Tässä kutsuesitelmässä käsitellään mekanismeja, joilla englanninkielinen media vaikuttaa nuorten kielenkäyttöön Norjassa ja muissa Pohjoismaissa. Yhtä paljon kyse on kuitenkin siitä, miten ihmiset tekevät kielivalintoja. Mikä saa meidät valitsemaan tietyn aksentin? Onko väärin käyttää englanninkielisiä lainasanoja? Miksi nuoret kiroilevat ja miksi on helpompi kiroilla englanniksi kuin omalla äidinkielellä? Parantaako englanninkielisen median käyttö todellakin nuorten englannin kielen taitoa? Entä mitä tekemistä kielellä on identiteetin kanssa? - Tauko, mahdollisuus jättää lempikirosanasi Milla Paloniemelle piirrettäväksi
- 17.30–18.30: Paneelikeskustelu
- 18.30–18.45: Kysymyksiä panelisteille
- 19.00: Ovet suljetaan
Puhujat
Kristy Beers Fägersten on englannin kielitieteen professori Södertörnin yliopistossa. Hänen tutkimusalaansa ovat pragmatiikka, diskurssianalyysi, sosiolingvistiikka ja keskustelunanalyysi. Hän on kirjoittanut teoksen Who’s Swearing Now? (2012), toiminut Advances in Swearing Research -julkaisun päätoimittajana (2017) ja Journal of Pragmatics -lehden ”Swearing and Interpersonal Pragmatics” -erikoisnumeron toisena päätoimittajana. Lisäksi hän on yhteiskirjoittajana artikkelissa ”The power of swearing: What we know and what we don’t” (2022) ja ensimmäisenä kirjoittajana artikkeleissa ”Everybody swears on Only Murders in the Building: The interpersonal functions of scripted television swearing” (2023), ”Swearing” (2022), ”The evolution of swearing in television catchphrases” (2022) ja ”Swear words for sale” (2021).
Helga Hilmisdóttir on tutkimusapulaisprofessori ja islannin kielen laitoksen johtaja Árni Magnússon -instituutissa Islannissa. Helga on väitellyt tohtoriksi pohjoismaisista kielistä Helsingin yliopistossa ja työskennellyt yliopistonlehtorina Manitoban yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. Hänen kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluvat anglismit puhutussa vuorovaikutuksessa, nuorten kieli ja leksikografian uudet lähestymistavat.
Elizabeth Peterson on englannin kielen apulaisprofessori Jyväskylän yliopistossa. Hän on myös Helsingin yliopiston kielitieteen dosentti. Yhdysvalloissa syntynyt Peterson on kiinnostunut englannin, suomen, ruotsin ja muiden eurooppalaisten kielten välisistä kielikontakteista. Erityisen kiinnostunut hän on pragmaattisista lainoista, kuten ilmauksista oh my god ja please, sekä voimasanoista. Toinen erikoistumisalue on kieleen liittyvät asenteet ja ideologiat. Peterson johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Kieliasenteet ja -ideologiat Suomessa.
Ulrikke Rindal on englannin kielen apulaisprofessori Oslon yliopistossa. Tutkijana häntä kiinnostavat englannin kielen oppimisen ja opettamisen sosiolingvistiset näkökohdat, erityisesti puhuttuun kieleen liittyvät käytännöt ja ideologiat. Rindal tutkii sitä, miten norjalaiset lapset ja nuoret käyttävät englanninkielistä mediaa ja miten se vaikuttaa englannin kielen oppimiseen ja käyttöön. Erityisesti hän keskittyy englannin kielen rooliin yksilöiden kannalta – esimerkiksi siihen, miten ihminen voi englannin avulla pyrkiä osoittamaan, kuka hän on.
Jenny Sylvin väitteli vuonna 2024 tohtoriksi aiheesta Ruotsin kieli Helsingin yliopistossa – kielipolitiikka, asenteet ja todellisuus. Hän työskentelee ruotsin äidinkielisen viestinnän opettajana Helsingin yliopiston kielikeskuksessa ja oli yksi aloitteentekijöistä Åbo Akademin, Hankenin ja Aalto-yliopiston yhteisen akateemisen viestinnän verkkoresurssin kehittämisessä. Fixa språket -sivusto on määrä julkistaa syksyllä 2026. Sylvin on tehnyt vuodesta 2020 lähtien Näst sista ordet -kielipodcastia Jens Bergin kanssa. Podcast löytyy Yle Vegasta ja Yle Areenasta.
––––––––––––
Pohjoismaiselle kulttuuripisteelle on myönnetty Ekokompassi. Pyrimme pienempään hiilijalanjälkeen ja matkustamme harkitusti. Käytäthän julkista liikennettä, kun käyt meillä – tehdään yhdessä kulttuurielämästä vihreämpää!
Pohjoismainen kulttuuripiste pyrkii järjestämään esteettömiä tapahtumia, joihin kaikki voivat osallistua. Löydät seuraavan linkin takaa tietoa tilojemme esteettömyydestä. Ilmoitathan meille etukäteen, jos sinulla on erityistarpeita esteettömyyteen liittyen. Teemme parhaamme niiden huomioimiseksi.
