Taiteilija aasj toteuttaa queer- ja ekokriittisestä näkökulmasta video-, ääni- ja rakennusprojekteja ja keskittyy teoksiin, jotka toimivat arjessa käsitteellisinä ja emotionaalisina avoimen lähdekoodin työkaluina. Tutkimusmatkallaan aasj syventyi siihen, miten hänen äidinpuoleisen sukunsa kulttuuriperintö voisi tarjota mahdollisuuksia nykytaidekäytäntöjen kriittiseen reflektointiin. Näitäkin käytäntöjä ovat pitkälti muovanneet kapitalistiset normit ja paineet, jotka jäsentävät suhteita, kehoja ja käyttäytymistä osana taloudellisen arvon ja hyväksikäytön järjestelmää.
Taiteilija itse kertoo matkastaan näin: ”Olin todella etuoikeutettu, kun pääsin tapaamaan upeita karjalaisen perimätiedon ja käytännön tuntijoita. Esimerkkeinä ovat perinnesoitinrakentaja Minna Hokka, joka on rakentanut yli 120 karjalaista ja inkeriläistä soitinta ja on tämän elävän tiedon ruumiillistuma, sekä Kuhmon Juminkeko-instituutin Olga Zaitseva ja Pirkko. Tapasin lisäksi metsissä, saunoissa ja tienvarsikahviloissa ihmisiä, jotka jakoivat tarinoitaan ja käytäntöjään kanssani. Matkan keskiössä oli Helsingin Vartiosaaren Taiteilijatalossa pidetty kollektiivinen työpaja, jonka vedin Minnan kanssa. Kutsuimme mukaan muita ammattitaiteilijoita, joilla on karjalaistausta tai kiinnostusta oppia rakentamaan tuohitorvia – äänityökaluja, joiden juuret ovat syvällä karjalaisissa perinteissä.
Tuohitorvi kehitti aikoinaan metsässä harjoitettua viestintää: sillä soitettiin paimenkutsuja, peloteltiin petoja, kutsuttiin ihmisiä koolle ja esitettiin rauhoittavia melodioita. Tuohitorven rituaalinen käyttö oli sidoksissa vuodenaikojen vaihteluun ja henkien tarjoamaan suojeluun esimerkiksi silloin, kun karja astui laitumelle keväisin. Soittimet säilyivät Karjalassa pidempään kuin muualla Suomessa, ja ne ilmentävät elävää perintöä, joka juontuu esikristillisistä perinteistä. Niissä ihmisten, eläinten ja henkimaailman välisiä suhteita jäsennettiin äänen, rituaalin ja ekologian eikä omistuksen tai kaupallistamisen avulla.
Taiteilijatalon istunnoissa yhdistyivät kulttuurin esittely, soitinrakentaminen ja soittotekniikat. Näin syntyi mahdollisuus pohtia, miten kehollinen tieto, joka välittyy materiaalin, eleiden ja resonanssin kautta, voi tarjota nykytaiteelle mallia huolenpidosta, vastavuoroisuudesta ja ekologisesta herkkyydestä.”
Innostuitko aasjin esimerkistä?
Lue lisää Liikkuvuustuesta, muista tukiohjelmistamme ja hakuajoista täältä!
