– Monissa kiinnostavissa hankkeissa keskityttiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Yhteiskunta ja ihmisyys sekä historian tutkiminen nykyisyyden ja tulevaisuuden ymmärtämiseksi nousivat toistuvasti esiin, toteaa asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Gunnar Karel Másson.
Sekin on ilahduttavaa ja tärkeää, että kielihankkeita oli tällä kierroksella runsaasti. Ne käsittelivät sekä pohjoismaisia kieliä että Pohjoismaissa puhuttavia ei-pohjoismaisia kieliä.
Aidot kumppanuudet tärkeitä
Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja korostaa, että kaikki hakemukset arvioidaan saman prosessin mukaisesti.
– On kuitenkin tärkeää, että hankkeilla on aito yhteys hakemuksessa mainittuihin maihin ja että pienempiä maita ja alueita ei mainita vain mainitsemisen vuoksi, Másson sanoo.
Hän kannustaa myös kaikkia hakijoita panostamaan hakemusten selkeyteen. Hyvin muotoillut ja perustellut hakemukset erottuvat paremmin edukseen päätöksentekotilanteessa, jossa monia hyviä hankeideoita punnitaan keskenään.
– Hakemuksessa on mainittava kaikki se, mitä hakijat haluavat meidän ymmärtävän. Vaikka oma organisaatio olisi tunnettu kyseisellä taiteenalalla, asiantuntijamme eivät välttämättä tiedä teistä mitään. Älkää siis pitäkö mitään itsestäänselvyytenä, Gunnar Karel Másson vinkkaa.
Kulttuuri- ja taideohjelman seuraava hakukierros avautuu elokuussa.