Tukea haki yhteensä 31 hanketta, ja haettu summa oli lähes 1,2 miljoonaa euroa. Käytettävissä oli reilut 243 000 euroa, mikä jaettiin kokonaan.
Perheen mukaan ottaminen tärkeää
Residenssikeskusten tuen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Mari-Liis Rebane kertoo, että ryhmä keskittyi tavallista enemmän residenssien kykyyn ottaa vastaan kokonaisia perheitä.
– Perheen huomioiminen on erittäin tärkeää, kun ajatellaan ukrainalaisten taiteilijoiden elämäntilannetta. Tarkastelimme ylipäätään sitä, millaiset valmiudet hakijaorganisaatioilla on tarjota taiteilijoille kannustava ympäristö. Minuun teki vaikutuksen se, miten jäsenneltyjä ja punnittuja hakemukset olivat tältä osin, Rebane sanoo.
Useimmilla tuetuista organisaatioista oli aiempaa kokemusta ukrainalaisten taiteilijoiden vastaanottamisesta. Mari-Liis Rebanen mukaan asiantuntijat arvostivat myös hankehakemuksia, jotka perustuivat vahvoihin yhteistyösuhteisiin. Esimerkkeinä voidaan mainita Helsinki International Artist Programmen (HIAP) ja Estonian Creative Residency Networkin (LOORE) hakemukset.
Tukea elinkustannuksiin
Tukea myönnettiin useille monialaisille residenssihankkeille, ja taidemuodoista olivat edustettuina esimerkiksi visuaaliset taiteet, kirjallisuus ja dramatiikka.
– Asiantuntijaryhmälle oli tälläkin hakukierroksella tärkeää, että tuettavat hankkeet tarjoavat taiteilijoille myös kohtuullista taloudellista tukea, joka mahdollistaa toimeentulon residenssijakson aikana, Mari-Liis Rebane sanoo.
Residenssikeskusten tuen seuraava hakukierros avautuu helmikuussa 2025.